On niin monenlaisia tunnetiloja, mitkä viime aikoina ovat myllertäneet minn mielessäni.
Mutta hyvinä voimaantumisen hetkinä mieleeni tulee myös paljon asioita, joista olen kiitollinen elämässäni! Olkoon tämä vaikka meemi, kaikki lukijat voitte kopioida sen!
- Olen kiitollinen lapsistani, jotka antavat minulle syyn elää ja pitää itsestäni huolta. Ja tottakai lasten isästä olen kiitollinen, että saimme nämä lapset yhdessä.
- Olen kiitollinen psykoterapeutistani ja terapiasta, jonka kävin kymmenen vuotta sitten. Se on auttanut minua jäsentämään paljon asioita tämän kriisin keskellä.
- Olen kiitollinen ystävistä, jotka ovat jokainen vuorollaan kannatelleet minua tässä kriisissä ja myös sitä ennen. Lasken mukaan myös erään nettiystävän!
- Olen kiitollinen työstäni. Ennen työpaikka ahdisti minua, mutta nyt menen töihin iloisena. Työkaverit ovat mukavia ja tsemppaavia sekä pomo ihana ymmärtäväinen.
- Olen kiitollinen siitä, että olen saanut syntyä Suomeen. Sivistysvaltioon, jossa lapseni saavat koulun ja hoidon käytännössä ilmaiseksi ja itsekin voin opiskella edelleen aikuisiällä ja kehittää itseäni.
- Olen kiitollinen kaikille niille viranomaisille, jotka ovat olleet tässä episodissa mukana ja auttaneet minua sekä lapsia selviämään tästä yli. Ja yrittäneet saada järkeä lasten isän päähän.
- Olen jopa ihan vähän kiitollinen jo miehen uudelle heilalle siitä, että otti miehen riesakseen ja toisaalta siitä että on ottanut mun lapseni hyvin vastaan.
- Olen kiitollinen anopille ja appiukolle ja miehen sisarukselle, ovat niin paljon auttaneet mua tämän kriisin keskellä.
Hienoa, että jaksat ajatella asioita kiitollisuuden näkökulmasta. Minunkin pitäisi. Olen ollut rättipoikki työpäivien jälkeen, mutta minua kannustaa se ajatus, että lähden opiskelemaan. Ihan varmasti se päivä koittaa, kun saan aineenopettajan paperit käteen. Tsemppiä meille!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista