Itsetunto, sen menettäminen ja takaisin saaminen

Allekirjoittaneella on kokemusta kahden suhteen verran pettämisestä ja koska jälkimmäisessä suhteessa pettäminen tapahtui valmiiksi vaikeassa tilanteessa, niin itsetunto ei ole kyllä ollut viime kuukausina kovin korkealla.

Olen lukenut paljon pettämisestä ja siitä johtuneesta erosta. Että mitkä ovat ne askeleet, miten siitä selviää.

Pettämisessähän on kaikkein eniten kyse hylkäämisen tunteesta, sekä luottamuksen menettämisestä. Usein pitkäaikainen kumppani on se kaikista luotetuin ihminen. Minun tapauksessani sukulaisia on vähän ja ystävät ovat kaikki huomattavasti tuoreempia tapauksia kuin lasten isä. Jolloin lasten isä oli ehdottomasti minun luotettavin ystäväni siinä kumppanuuden rinnalla. Voin rehellisesti sanoa, että hän oli elämäni tärkein ihminen lasten ja itseni rinnalla.

Mitä sitten tapahtuu, kun se tärkein ihminen yhtäkkiä osoittautuukin aivan joksikin muuksi? Meidän tapauksessa prosessi alkoi jo reilu vuosi sitten, mutta koska sitä yrittää tukeutua siihen omaan kuvaan toisesta, niin kaikkia niitä epämiellyttäviä uusia piirteitä yrittää vaan kestää. Ja jotenkin uskotella itselleen, että ”tämä on vain väliaikaista” tai ”hänellä on oma kriisi meneillään”. Ja yrittää ikään kaikin tavoin auttaa toisen huonoa oloa. Meillä lasten isä valitti koko ajan oman ajan puutteesta joten annoin hänelle omaa aikaa, eli tein kaikki jutut lasten kanssa yksin ihan uupumukseen asti.

Mutta jossain vaiheessa tulee se hetki, kun itse uupuu siihen tilanteeseen ja on pakko puhua asiasta. Meillä se hetki oli puoli vuotta tapahtumien alkamisen jälkeen. Minä olin miettinyt eroa uupumuksen vuoksi, mies oli miettinyt eroa epämääräisen ahdistuksen (kipinän puute, arjen kuormittavuus jne.) vuoksi. Se on se hetki kun ensimmäistä kertaa törmää siihen, että se luottamasi ihminen ei olekaan toiminut aivan luotettavasti. Tässä vaiheessa meillä oli vain kyse kommunikoinnin puutteesta, siitä puoli vuotta eteenpäin oli kyse jo paljon isommista asioista.

Epäusko on tietysti se ihan ensimmäinen tunne, kun toinen kertoo että on etsinyt netistä seuraa, löytänyt naisen ja päättänyt jatkaa elämäänsä tämän kanssa. Defenssit iskee samantien päälle, en anna periksi ja taistelen tästä miehestä. Sitten pikkuhiljaa alkaa tajuntaan virrata se kauhea totuus, että näin on päässyt tapahtumaan. Vuoronperään mielessä pyörii itsesyytökset, toisen syytökset, pelko tulevaisuudesta, epäusko menneisyydestä ja ennenkaikkea se kitkerä katkeruus, että näinkö tämän nyt piti päättyä. Miten koskaan tästä voi päästä yli?

Voi päästä, olen itse jo hyvän matkaa pääsemässä yli. 

Minun tapauksessani hankalaa on ollut se, että mies edelleen jatkaa salailun ja piilottelun tietä, ei suostu keskustelemaan asioista eikä avaamaan yhtään tulevaisuutta.

Mutta miten?

Netistä löytyy paljon erilaisia oppaita, kirjallisuutta löytyy myös kirjastoista. Ensiksi tietysti täytyy haluta päästä yli ja kaivaa jostain se into etsiä apua etenemiseen.

Tunteet – selviytymisen kannalta on tärkeintä, että kaikki tunteesi pääsevät ulos ja pystyt antamaan niille tilaa. Myös ne negatiiviset tunteet, jotka usein pelottavat ja ovat kipeitä. Tunteita voi ilmaista monella tavalla. Itse ilmaisen pääasiassa kirjoittamalla ja puhumalla. Musiikki, piirtäminen, mindfullness… keinoja on monia.

Sinä olet – Kun se elämän tärkein kumppani on pois ja tunnet olevasi vajavainen, täydennä itseäsi tutustumalla omaan itseesi. Tee asioita mistä pidät, nauti ihan pelkästä olemisesta, hoida itseäsi. Lasten kanssa tämä on haastavaa, mutta pikkuhiljaa sinulle alkaa valkenemaan, kuka olet ja missä on paikkasi tässä aivan uudessa tilanteessa.  Elämä on yhtä muutosta, ja sinä olet se henkilö jonka kanssa vietät lopun elämääsi varmuudella. Siksi on tärkeää, että pidät hyvää huolta itsestäsi. Minä olen joutunut aloittamaan tämän aivan nollasta, elin keskellä vauvakuplaa ja ruuhkavuosia lasten isän lähtiessä, joten aika karu tipahdus se oli yhtäkkiä ollakin vain ja ainoastaan oma itsensä. Mutta se on on ollut mielenkiintoinen prosessi, joka oikeastaan alkoi jo ennen eroa ja varmaan onkin osasyyllinen eroon. Opiskelu, uusista asioista innostuminen, kaikki tämä täydentää entistä minua mukavasti.

Keskity omaan elämääsi - Paras tässä on pistää exän numero kännykästä piiloon. Et seuraa hänen tekemisiään, etkä mieti kenen kanssa milloinkin on. Elä omaa elämääsi, edelleen tee asioita mitä olet halunnut. Täytä suurin osa tyhjästä ajasta jollain, niin et jää pelkästään miettimään asioita.

Vertaistuki - vertaistukea saa verkosta ja liveryhmistä. Paras keskustelukaveri ja näkökulman antaja on itsekin eronnut ihminen. Tämän olen nyt todennut konkreettisesti. Puhu, puhu, puhu… puhu asiat puhki ja loppuun! Tässä täytyy varoa, ettei asioita jää kuitenkaan veivaamaan. Puhumisella täytyy olla päämäärä ja ymmärrys siitä, että milloin joku asia on käsitelty loppuun. Mulla on ollut tässä useita ystäviä, jotka olivat alkuvaiheessa todella isosti mukana auttamassa mua pysymään pinnalla. Myöhemmin mukaan tuli uusi ihminen, joka on auttanut näitä jälkivaiheen ongelmia analysoimaan mun kanssani ja erityisesti lasten isää, hänen isyyttään ja sitä minkälainen ihminen hän on ja miksi meillä asiat meni niin kuin ne menivät.

Aika – se armollinen parantaja. Aika antaa sinulle perspektiiviä. Mieti menneisyydestä isoja murheita ja miltä ne tuntuvat tänä päivänä. Ihan samalla tavalla voit tuudittautua siihen, että tämän päivän tuska on vielä joskus pois.

Usko pois, että jonain päivänä sinä olet päässyt yli ja onnellinen uudessa elämässäsi. Sillä kaikella on tarkoituksensa.